Kuntajakoselvityksen ja kuntaliitoksen selvittelyn perusero on syyn ja tarkoituksen ero. Kuntajakoselvitystä voi perustella osittain talousperusteisin syin, mutta kuntaliitoksen tarkoitus on valtapoliittinen ja kulttuurinen. Taloudellistenkin perusteiden yksipuolisuus, laajemmin taloutta katsoen epätaloudellisuus, paljastuu Etserin (Ähtärin) ja Alavuden kuntaliitosvalmistelussa.
Etserilla on yli satavuotinen kokemus talousyhteistyöstä sekä pirkkalaisen Virtain että pohjalaisen Alavuden kanssa. Nyt rajakunnille tärkeän rajan ylittävän yhteistyön laiminlyönti vinoutti kuntajakoselvityksen. Eihän kuntajakoselvitys edellytä rajoittumista maakuntarajan sisälle. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan sisälläkin on kulttuuriraja.
Virtain ja Keuruun kanssa Etseri kuului entiseen pirkkalaiseen Ruoveden suurpitäjään. Yhteisestä historiasta kertovat Etserin useat paikannimet, kuten Pirkanlinna ja Pirkanpohja. Toisaalta Alavus ja siihen hiljattain liitetty Töysä ovat pohjalaiskuntia. Alavus irrotettiin aikoinaan Ilmajoen suurpitäjästä, kuten myös Seinäjoki.
Kuinka ”talousperusteista” on kieltäytyä selvittämästä taloudellisesti kannattavampaa ja tuottoisampaa Etserin ja Virtain yhteistyötä? Näiden yhteistyötä ja molempien kehitystä ovat tukeneet, sama historiallinen ja kulttuurinen tausta sekä sopusuhtaisempi väestösuhde. Etseri tuki muun muassa Virtain kauppaoppilaitosta ja Virrat puolestaan Etserin ammattikoulun ja aluesairaalan hankkeita.
Tuolloin läänijaon aikaan Alavuskin teki Etserin kanssa tasavertaista yhteistyötä muun muassa aluesairaalan toiminnassa. Mutta nyt Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Seinäjoki vei Etserilta aluesairaalan ja Inhan Tuomarniemeltä metsätalousinsinööri-opetuksen. Sitten Alavus vei monia virastoja, terveyskeskuksen vuodeosaston, lopulta koko terveyskeskuksen jne.
Etserin liittämistä myös velkaiseen Alavuteen ainoana vaihtoehtona ei perustella. Väestönsä kaksinkertaisella enemmistöllä Alavus voittaisi liitoskunnassa jokaisen äänestyksen. Siten ensin hoidettaisiin alavutelaisille tärkeämmät velat, samoin liitoksen tukirahat käytettäisiin heidän hyväkseen.
Alavuden alaisuudessa Etserista "kehittyisi" vuosien saatossa taantuva ja taloudellisesta tuesta riippuvainen syrjäseutu. Miten "taloudellista" on nyt tuhota kuntaliitoksella Etserin tulevaisuudenkin talouskehityksen mahdollisuudet?
Kuntajakoselvitys ei selvitä uusia, taloudellisesti parempia ratkaisuja. Selvitys vain jatkaa Etserin mennyttä velkaantumiskehitystä ennusteeksi ja myös suunnitelmaksi sen tulevaisuudelle. Siinä kielletään se tosiasia, että Etserin kunta on jo alkanut maksaa velkoja sekä tasapainottaa budjetin tulo- ja velkasuhdetta, kun se lopetti eläinpuiston rahoittamisen. Selviytyminen vie vain enemmän aikaa kuin vaaditut neljä vuotta. Kuntalaisten perustarpeiden hoidossa ei Etserilla ole ollut ongelmia.
Suomen perustuslain pykälä 121 takaa kunnille kunnan asukkaiden itsehallintoon perustuvan hallinnon. Sekä Etserin että Alavuden kuntalaisia edustavat kunnallisvaltuustot vastustivat kuntaliitosta. Jos kuntaliitos olisi välttämätön, etserilaiset kannattavat valtaosin liitosta Virtain kanssa. Tämä todettiin jo vuosia sitten, ennen kuntajakoselvitystä tehdyssä kyselyssä.
Ehkä kuntaliitoksen perustelemattomuuden idea on luoda vaikutelma ’kuntalaisten parhaasta", jonka hallitus tai kuntajakoselvitys ’tietäisi paremmin kuin kuntalaiset. Siihen tarvitaan uskoa, että kuntajakoselvitys perustuisi johonkin maallikoille käsittämättömään "erityisasiantuntemukseen".
Perusteluja kysyvä leimataan riitapukariksi, rettelöijäksi. Silloin kunnanvaltuutettujen ainoa mahdollisuus on hyväuskoisesti luottaa puutteelliseen ja vinoutuneeseen kuntajakoselvitykseen erityisasiantuntemuksena. Saadaan vaikutelma valtuutettujen omasta halusta kuntaliitokseen.
Voiko luottaa toisen kunnan liitosintoilijoihin, jotka ovat valmiita uhraamaan oman kuntansa itsenäisyyden? Onneksi lehtitiedon mukaan ainakin alavutelainen liitosneuvottelija on korostanut, että mahdollinen liitos tulee ratkaista kansanäänestyksellä.
Järjen ääntä odottaisi jatkossa muiltakin liitosselvitykseen osallistuvilta.